mimicried - 03.09.2008

Kuva: Jenni Kauppinen
Pääkirjoitukseksi
Minulla on aina ollut vaikeuksia tulla mukaan uuteen joukkoon. Jännitän puhumista, vääntelen käsiäni, enkä tiedä onko sopivaa nauraa toisten vuosikausia hioutuneille sisäpiirin vitseille, joita en oikeastaan ihan ymmärrä. En varmaan ole ainoa, joka tuntee olonsa näissä tilanteissa jokseenkin vaikeaksi. Jostain syystä onnistuin yhtä kaikki kävelemään sisään Alter Egoon aika mutkattomasti nelisen vuotta sitten.
Ilmoittauduin ensimmäisenä opiskeluvuotenani muutamiin fukseille suunnattuihin roolipelikampanjoihin, joista yksi lähtikin rullaamaan syksyn myötä mukavasti. Muistan tuolloin ajatelleeni, miten mahtavaa onkaan, kun roolipelatessa saa olla sosiaalinen ilman että joutuu kuitenkaan olemaan oma itsensä. Siinä kohdin, missä yleensä olisin ollut jännityksestä kankea, saatoinkin heittäytyä hahmooni ja paiskautua muiden hurjapäiden kanssa seikkailuihin. No, joku vähemmän eläytyvää sorttia oleva pelaaja olisi varmaankin heittäytynyt samalla riemulla sotastrategian optimointiin tai sääntömekaniikan hienouksiin. Uutena ihmisenä olennaista onkin päästä heti kiinni siihen yhteiseen toimintaan, jota on tullut järjestöstä hakemaan. Jossain vaiheessa sitä lopulta huomaa vahingossa tutustuneensa ihan oikeisiin ihmisiinkin pelihahmojen lisäksi.
Alter Ego on sikäli hieno järjestö, että avaran kattomme alle mahtuu jos minkälaista peliharrastusta. Tämä heijastuu aina aika ajoin Alterationsissakin. Verkkokalvoillesi lävähtävässä numerossa Tommi Hyvönen arvioi vasta seuran kirjastoonkin hankitun Stalker-roolipelin, Katri Saarelma kertoo hyvin onnistuneesta bofferimättöreissustaan Sotahuutoon ja Eero Tuovinen esittelee hauskan How to Host a Dungeon-pelin, jonka roolipeliydestä emme ole ihan varmoja. Alter Egon toiminnan opiskelijaelämällinen puoli pääsee puolestaan esille fuksivastaavien haastattelussa sekä puheenjohtaja Emi Maedan aakkosittain järjestetyssä roolipelaajafuksin oppaassa. Lehden tästä numerosta ei kuitenkaan käy ilmi esimerkiksi se, että kertsillä läiskitään aika säännöllisesti Magic the Gathering- korttipeliä tai että syksyn larppi on laitettu jo hautumaan seuran larpjaoston keittopataan.
Jos näistä ei vielä löytyisikään sinulle sopivaa roolipelitoimintaa, olet erittäin tervetullut sitä meille puuhaamaan. Hyvä järjestö on nimittäin semmoinen, joka tarjoaa jäsenilleen väylän ja mahdollisuuksia toteuttaa pyrkimyksiään.
Näin syksyn alussa kehotankin (pitkälti edellisten päätoimittajien tapaan, huomaan) kaikkia sekä käyttämään kampanjalistaa että kokeilemaan kertsi-iltojen tarjoamia yhden illan mahdollisuuksia. Pelatkaamme ja pelauttakaamme paljon ja kaikenlaista, etsikäämme uusia pelejä ja peliporukoita – sekoittakamme hieman vanhaa pakkaa. (Mistä mieleeni johtuikin, että ehkä itsekin kokeilen tänä syksynä MtG:tä ensimmäistä kertaa elämässäni, tiedä häntä.)
3.9.2008, Toimituksen päässä
Maija