Joose - 03.09.2008
Teksti: Joonas Katko
Kuvat: Anssi Sajama
Elokuun alku koitti, ja Ropecon kolkutti taas ovella. Olin jälleen kerran ilmoittautunut pelinjohtajaksi. Pidin edellisten vuosien tapaan pikkupelejä, jotka eivät vaatineet pelaajilta liiallista valmistautumista ja sääntöjen kanssa säätämistä. Tarkoitukseni oli pitää pari sessiota ja olin myös lupautunut Alter Egon tiskille lauantaiaamupäiväksi, joten tekemistä oli tiedossa. Lisäksi paikalle oli tietenkin tulossa tuttuja sekä viimevuosien tapaan melkoinen joukko alan harrastajia.
En ollut saanut perjantaita vapaaksi, joten pääsin töitteni vuoksi Otaniemeen vasta noin puoli seitsemän maissa. Silloin hullunmylly pyöri jo täysillä kierroksilla. Kuten tavallista, conivieraista moni oli pukeutunut erilaisiin asuihin. Kaiken maailman narutojen, kissatyttöjen ja muiden kummajaisten seassa pyöri myös muutamia todella huolella tehtyjä asuja, esimerkiksi Paranoia-teemainen siivousrobotti. Perjantai-ilta kuluikin sitten nopeasti: Ehdin käydä seuraamassa esitelmää avaruussodankäynnistä ja paria muuta ohjelmanumeroa. Lopulta löysin itseni Cantinasta oluelta muutaman tutun kanssa. Sitten olikin jo aika polkea kohti kotia, sillä en ollut ottanut yöpymisvälineita mukaan ja nukun jokatapauksessa mieluummin sängyssä kuin Dipolin lattialla.
Vietin lauantaiaamupäivän Alten Egon tiskillä, kaupittelin rintanappeja ja katselin ihmisvilinää. Vuoron loputtua kävin RPGnetin käyttäjätapaamisessa. Loppupäivän lähinnä pyörin ympäriinsä. Kaubamajaa tutkiessani tulin ostaneeksi salaliitoista kertovan kirjan, joka paljastui myöhemmin täydeksi sienimetsäkamaksi: Kirjoittajan mukaan kaikki uskonnot muunmuassa palvovat käärmeitä, Graalin malja onkin käärmeen verestä ja myrkystä tehtyä mikstuuraa jne... Illemmalla kerkesin myös saunaan, joka oli varsin hyvä, vaikkei rantsussa ollutkaan.
Kun kävin ensimmäistä kertaa Ropeconissa se oli jo ehtinyt siirtyä paasitornista Otaniemeen, eikä minulla näin ole kokemusta tapahtuman ensimmäisistä vuosista (vietin pienempänä kaikki kesäni maaseudulla ja palasin sieltä vasta kun ’con oli jo ohitse). Olen ollut tapahtumassa mukana vuodesta 98, pari ensimmäistä kertaa lähinnä pällistelemässä ja sen jälkeen pelinjohtajana, tulevaisuudessa ehkä järjestelyissä mukana. Ohjelma on monipuolistunut melkoisesti ensimmäisistä kerroista, joilla olin paikalla: Mukaan on tullut gaala, musikaaleja, indie-elokuvien esittelyjä ja ties mitä muuta. Oma suosikkitapaukseni, ”Charlie Ei Surffaa”-peli, johon en viime vuosina ole valitettavasti kerennyt mukaan, on pyörinyt jo kymmenkunta vuotta ja jatkunee myös tulevaisuudessa.
Minulle Ropecon (ja Assembly) on ollut jo pitkän aikaa kesän kohokohta, ikäänkuin huipentuma ennen koulun tai opiskelujen alkua, eikä se tänä vuonnakaan osoittautunut pettymykseksi. Tuttuja tuli tavattua, ohjelmaa seurattua sekä pelejä ja hauskaa pidettyä.
Konehuoneessa hyrrää Drupal.